Sivu 1/2

"Lumikki" Sopivasti huurteinen Joulukalenteri 2020...

Lähetetty: 22 Marras 2020 13:37
Kirjoittaja mchuurre2
Hóla koko beemeri-kaarti! Kas kummaa, ja ihime kyllä! Kummasti onnistuin niin monien vuosien jälkeen lopultakin kirjautumaan tänne foorumille, että ei kannattanut näemmä sittenkään helpolla luovuttaa! (vaikuttiko sitten tämän "uuden alustan" vaihto vaiko mikä- en kyllä tiedä?).
Siitä ilahtuneena, ja sempä johdosta, päätänkin palkita teidät, arvon foorumin ylläpitäjät, niin kuin myös teidät arvon lukijat, sopivasti huuruisella etelänreissu Tube- Joulukalenterilla.... :hat:

Eli nyt kun tämä Covid-19 rajoittaa pitempien satulaistuntojen harrastelua, niin sempä johdosta, tarjoan tälläisen helepon "nojatuoli-tourinki-reissun" siten, että joulukuun #1- 24 päivinä, ilmestyy YouTube- kanavalleni uusi ja ajosuoritteinen pätkä aiheesta: Lumivalkoisen LT:n nouto Itävallasta - Italiaan, jossa sen lopullinen osto- & paperihommat, ja edelleen, sen siirtoajo karkeasti näin jotta Italiasta- Rivieran- Monacon- Pyreneiden- Santanderin- Picos de Europan- A Corunan- Meridan- Sevillan- kautta Spanian aurinkoiseen, (ja huurtumattomaan), Fuengirolaan.

Että ei muutakuin :eatcorn: ...ja nachoja lisää, jos loppuu!

Ja koska ensimmäisen "kalenteriluukun" avaamiseen on vielä runsas viikko aikaa, niin tästä jo "Traileri" tsiigattavaksi, olokeepa hyvät! :shock:

Kuva

Re: "Lumikki" Sopivasti huurteinen Joulukalenteri 2020...

Lähetetty: 01 Joulu 2020 06:53
Kirjoittaja mchuurre2
Hip- hei! Tästä se sitte lähtee, elikkäs ensimmäinen luukku vain auki rohkeasti, olokeepa hyvät!

:eatcorn:

Ja sitten sama pätkä tekstinä, ja vähän valmistelujakin...


Tehtävä:

Sain kaveriltani tehtävän: lennä hänen toimestaan Itävaltaan ja osta sieltä K1200LT. Siirrä se etelän aurinkoon kierrellen 5000km pitkin Pyreneitä sekä Espanjan kauniita länsirannikon teitä ja lopuksi lennä takaisin kotiin. Homma kun ei niin epämiellyttävältä kuulostanut niin tässä kaksiosainen kertomus siitä jossa monenlaisia yllätyksiäkin tuli vastaan, vai mitä sanoisitte kun mutkan takana näkyisi kyltti ”Norge”, tien jyrkkyys 30%, näet vastaantulevien autojen katoilla lunta, tai kun tie on sateen tai rekkaonnettomuuden takia poikki!Siis se fiilis, kun allasi on iso sporttinen ”sohva” jonka tankki on täynnä bensiiniä. Alla uudet ajamattomat renkaat, mukanasi vain muutama matkatavara. Kypäränä uusi, kirkasvisiirinen ajamaton Shoei jonka tuoksun aistit pitkään, ja jaloissasi uudet ajosaappaat. Ympärilläsi lumipeitteiset alppimaisemat sekä päivämatkan päässä etelän välimeren maat ja aikaa kaksi viikkoa ajella aivan mihin suuntaan kuin haluat. Tällaista kokemusta ei montaa kertaa elämässäsi tule vastaan varsinkaan kun vielä kaverisi kustantaa tästä suurimman osan.Kaverini löysi harvinaisen, valkoisen, K1200LT:n Mobile.de:stä marraskuussa mutta suomeen sitä ei voisi ajaa kun teiden sulettua. Pyyntihinta oli 6500 € mutta tinkiminen kannatti tässäkin tapauksessa. Tarjosin alkuun runsaasti tuon pyyntihinnan alle jota myöhemmin hieman korotin mutta lopulta hinnaksi muodostui 5600 € jota voi pitää suhteellisen edullisena -00 mallisesta LT:stä.Kauppa oli kuitenkin jotenkin varmistettava, ettei tuo hieno ”löytö” menisi nyt sivu suun olkoonkin että pyörästä oli saatavilla vain 3 valokuvaa, mutta niin sitten käsiraha ( 500 € ), jota kaverini ehdotti myyjälle etukäteen maksettavaksi olisi näin samalla ”varaus” ja myös kaupan vahvistus. Tuo summa siispä siirrettiin myyjälle IBAN-koodia ja omaa tiliäni käyttäen kaverini maksaessani sen ensin tililleni. Itse en tosin moista olisi edes ehdottanut koska myyjä ei tuollaista vaatinut! Oli meillä tosin ollut runsaasti sähköpostikeskusteluja ja kaikesta pitkistä jutteluista päätellen myyjä ”Luis” vaikutti erittäin asialliselta ja siten kaiken olevan kunnossa. Varmistuksena LT:n olemassa olosta halusin kuitenkin pyörän rekisteriotteen sekä katsastustodistuksen scannattuna jotka pian sähköpostiini sainkin. Pyörän runkonumero kun oli saatava muutenkin selville jota vastaan saisin suomesta pyörän liikenne- sekä Kasko-vakuutukset. Näistä saisin todistuksena mukaani Green Card:in joka ei maksa mitään.Vakuutusturva kuntoonVakuutuksen saamisessa meinasi tulla ongelmia, nimittäin monetkaan vakuutusyhtiöt eivät myönnä ulkomailta tuotaville pyörille Kasko-vakuutusta joten vastauksena saattaa olla kuten minullekin vastattiin:” Autovahinkokäsittelijämme mukaan voimme myöntää ulkomailta tuotaviin moottoripyöriin Kasko-vakuutuksia ainoastaan jos henkilö on meidän kokonaisasiakas ja silloinkin vain poikkeustapauksissa” . No, onneksi sitkeys palkittiin ja kun olin lopulta yhteydessä yhtiöön, jossa minulla on yhteensä 4 vakuutusta, (kokonaisvaltainen asiakkuus), sain lopulta pyöräänkin sekä Kasko- että liikennevakuutukset. Vakuutuksen hinta-arvio vaan jäi arvailujen varaan, eli vakuutuksen lopullinen hinta pystytään määrittelemään vasta sitten kun pyörä olisi lopulta rekisteröity suomeen. Lähtötilanne oli kuitenkin etuasiakkuuden johdosta 17% bonukset liikennevakuutukseen ja täydet 70% Kasko-vakuutukseen (laajin mahdollinen). Yhteensä 528 € + 298 € / vsi, (arvio).

Pyörän nouto sovittiin maaliskuun lopulle, jolloin Suomessa olisi vielä talvi ja pakkaset mutta ehdotinkin kaverilleni pyörän suunnaksi aivan toista ilmansuuntaa, nimittäin Espanjaa ja tarkemminFuengirolaa, siellä olisi eräs hotelli jonka omistaja on tuttu ja siten myös parkkitilaa pyörälle. Tuonne voisin lähteä jopa itse sitä viemään varsinkin kun hetken tuumailtuaan idea tuntui kaverini mielestä jopa loistavalta, hän voisi ajaa sen sitten itse alkukesällä takaisin suomeen jolloin matka ei olisi liian pitkä koska kestäisi vain 4-5 päivää. Niinpä sitten löysin itseni eräänä lauantai-iltana Norwegian Boeing 737-800:n Recaron harmaalta nahkapenkiltä suuntana Salzburg, pyörä kun sijaitsi tuolla vaikka se olikin Italian rekisterissä kuten myös myyjä Luis, hän oli Italian Naturnosta.Lentoliput olin varannut jo joulukuun ensimmäisellä viikolla eli lippu Hki – Salzburg hinnaltaan 56 €, sekä myös paluulento Málaga Hki 57 €, näin edullisesti ne tarjosi Norwegian.com. Paluulento olisi vasta kahden viikon päästä jolloin aikataulu LT:n siirtoon olisi todella väljä jolloin voisin tutustua paremmin Pyreneisiin jonka olin aiemmin vain ylittänyt etelästä pohjoiseen tai päinvastoin nyt voisin ajella sitä pitkittäin. Samoin kuin näkemättä oli Espanjan pohjois- sekä länsirannikko: Bilbao, Santander, Gijón, A Coruna, Santiago ja Vigo. Portugalissakin olin ajanut vain kerran. Kone laskeutui ajallaan ja Luis oli terminaalissa sovitusti vastassa, nimelläni varustettu kyltti kädessään. ”Hi Luis- very nice to see you”-jutustelusta homma käynnistyi ripeästi ja siirryimme autobaanaa pitkin kiitäen hänen valkoisella BMW- X5 maasturillaan Itävallan Wagrainiin jonne oli n 70km matka. Ensimmäiseksi sitä pyörää katsomaan tietenkin.

Tuo valkoinen K1200LT oli herättänyt ihmetystä jo netissä ja Luis kertoikin halunneensa kaikki ajopelinsä aina ja vain Alppi valkoisena, ja kun LT:tä ei ole valkoisena koskaan valmistettu, hän maalautti peräti kaksi LT.tä Alpenweiss-väriseksi joista toisen hän nyt halusi myydä. Tulimme lumen ja laskettelurinteiden ympäröimään Wagrainin-kylään jonne pimeäkin oli jo saapunut. Louis avasi vaimonsa autotallin oven ja kas, siinähän se seisoi. K1200LT oli todellakin kauttaaltaan Alppien valkoinen, eikä sitä mistään huomannut että se oli maalattu jälkeenpäin, etenkin kun varusteiksi oli lisätty kiiltävä kromisarja sekä hillityn tumma uusi tuulilasi. Renkaat olivat myös ajamattomat Metzelerin Z6:set jotka tosin herätti hieman ihmetystä! Oli nimittäin sovittu että etelän reissuani varten Luis vaihtaisi alle, maksua vastaan tosin, uudet ja haluamani renkaat ne ainoat, isossa LT:ssä hyvin ja pitkään kestävät renkaat, eli Metzelerin 880:t. Tuolla takarenkaalla ajaisin 20tkm eturenkaan kestäessä vieläkin pitempään, 35- jopa 40tuhatta. Takarengas piti olla muutenkin ”RF”, eli vahvistettu (Rein Forced), pyörän suuren painonsa takia mutta nyt ei ollut niin? Akku oli uusittu ja se oli BMW:n alkuperäinen. Mutta vikojakin oli. Takaluukun avausmekanismi oli mennyt rikki (tyyppivika), ja korvattu erikoisella ruuvattavalla patentilla. Ajokilometrejä mittarissa 68000km vaikka ilmoituksessa mainittiin 66000km? Tästäkään ei ollut puhetta, eli aamulla pitää olla tarkkana, etenkin koeajolla jos löytyisi vielä muutakin mistä Luis ei muistanut mainita. Kolme samanlaista pyörää saksasta tuoneena tiedän että saksalaisten tapana on laittaa kuvia pyörän puute- ja vikakohteista tai ainakin niistä yleensä kerrotaan avoimesti koska tulee paikanpäällä kuitenkin selville. Italialaisilla näköjään onkin hieman eri tyyli!

Pyörän puutteita..

Yövyin läheisessä Jugendhaus- hotellissa jonka Luis ystävällisesti tarjosi kuten myös kaksi aamupalaa joista toisen nautimme hänen uuden vaimonsa kotona. Aamiaisten jälkeen lähdimme pyörälle koeajoa ja tarkempaa tutkimusta varten sekä kaupan vahvistuessa, laatimaan paperit. Jälleen tuli uusi yllätys kun Luis kertoi ABS-valojen tuikkivan, ja syyksi hän kertoi uuden akun. Eli tuikkiminen alkoi uuden akun vaihdon jälkeen mutta ongelma poistuisi kun käyttäisin pyörää BMW-huollossa jossa pc liitettäisiin pyörän ”boxiin” uudelleen ohjelmointia varten. Ihmettelin ja sanoin ettei se omassani koskaan tuosta syystä ole vilkutellut vaan syy on jossain muualla. Huomasin lisäksi että cruise puuttui, eli kyseessä oli perusmalli jota sitten myöhemmin on täydennetty mm cromisarjalla. Edelleen pyörästä puuttui työkalusarja, huolto- ja ohjekirjat samoin kuin se kätevä vaijerilenkki jolla kypärän saisi pyörään lukittua jos sivu- tai massiivinen perälaukkuolisivat jo muutoin täynnä. Avaimiakin oli alkuperäisten viiden sijaan vain kahdet. Sokerina pohjalla öljynpinta oli niin alhaalla että myöhemmin, ensimmäisellä huoltamolla lisättyäni siihen öljyä, sinne hulahti koko litra! No, kaikesta muusta kuitenkin näin että pyörä oli siisti ja muutoin hyvässä kunnossa, jarrupaloja, levyjä sekä suojalistoja myöten. Niin ja olihan kasettisoitin/radioyhdistelmä sekä peruutusvaihde myös kunnossa joita painavassa pyörässä ja pitkällä matkalla tulisin muutoin kaipaamaan. Kunnossa olivat myös ABS:t, koska koeajolla huomasin ettei etujarruissa ollut riittävästi painetta, vaan kun etupyörä oli renkaan vaihtoa varten irrotettu ja laitettu takaisin, eikä pyörällä oltu sen jälkeen ajettu, olivat jarrupalat tietenkin jääneet levyistä liian kauaksi. Valojen vilkuttelu loppui koeajolenkin aikana heti kun muutamia kertoja etujarrulla jarruttelin. Eli ABS:t toimivat kuten pitikin ja olisihan se ollut aika epämiellyttävä tilanne kun lähtisin yli viiden tonnin matkalle painavalla sohvalla, lumelle ja mutkateille ilman ABS:eja. Sovittiin siis kaupat kaikesta huolimatta varsinkin kun Luis lupasi antaa puuttuvan työkalusarjan siitä toisesta LT:stä, joten aloin laskemaan seteleitä pöydälle. Luis oli laatinut kauppakirjan jo valmiiksi joihin lisäsimme nimet, scannasimme kauppakirjan sekä lähetimme sen sähköpostin välityksellä suomeen omalle vakuutusyhtiölleni jossa olin käynyt tekemässä liikenne- sekä Kasko-vakuutuksen valmiiksi.

Todistuksena vakuutuksista taskussani oli Green-Gard jota en missään vaiheessa matkallani tosin tarvinnut, mutta tätähän en voinut vielä tietää.Vanha mutta kunnon Luxus TouringK1200LT on erittäin mukava pitkänmatkan matkapyörä suuresta painosta huolimatta tai juuri sen takia. LT:n paino (380kg) nimittäin katoaa heti kun sillä lähtee liikkeelle ja sen ohjaamo on tilava sekä ergonomia eri kytkimineen hyvin suunniteltu. Istuma-asento on erittäin luonteva (ainakin meikäläiselle 182cm/72kg), eikä moottorin värinöitä siinä esiinny millään kierrosalueella koska moottori sekä ohjaustanko ovat ”rungossa” kumityynyin kiinni. Varsinaista runkoahan ei pyörässä ole vaan itse moottori toimii runkona ja ainoastaan ns. apurunko tukee laukkuja sekä istuimia. Radio/kasettisoitin (8-kaiutinta), lämpökahvat, isot katteet sekä peilit, peruutusvaihde, ajotietokone, 120 l lukittavaa säilytystilaa, jne, tekevät siitä oivallisen matkapyörän jonka ajomukavuus onkin parhaimmillaan juuri noilla Euroopan 140-160km/h:n nopeusalueen teillä. Itse pidän eniten sen suuresta sähkötoimisesta tuulilasista joka alas laskettuna helpottaa pyörän käsittelyä taajamissa sekäkaduilla. Samoin suoraan vatsan eteen sijoitettu hansikaslokero on kätevä Euroopan tietulleja ajatellen, siihen kun voi laittaa automaattien maksuliput sekä tarvittavat vaihtorahat jossa ne säilyvät varmasti ja turvallisesti. Ei tarvitse availla ajotakkia saati housujen taskuja.

Tuulitunnelin muotoilu on myös onnistunut koska tasaisella 110km/h:n mittarinopeudella kulutus on tasaiset 4.6 l/100km joka on vähän tuon kokoiselle pyörälle, otsapinta-ala huomioiden. Pyörässä oli siis uudet (huom. liukkaat), renkaat, uusi akku ja näin valmiina ensimmäisen päivän 450km:n ajoon Luiksen kotiin Italiaan, jossa myös yöpyisimme seuraavan yön. Sateiseen ItaliaanLähdimme ajamaan mutkaisia vuoristoteitä -6 ́c:n pakkasella mutta tiet olivat onneksi sulana, Luis maasturillaan edellä ja minä pyörällä perässä. Pysähdyimme ensimmäiselle huoltamolle tankkaamaan, lisäämään litra öljyä josta jo kerroin –huh!, sekä ostamaan pyörään lyhimmän ajan Vignetten, eli 10- päivän, (~5.50 €). Nyt jatkoimme seuraavasta liittymästä autobaanalle ja suuntanasiis Innsbruck. Sinne ajaisimme parissa tunnissa ja harmittelin kun hyvän ystäväni luokse Garmisch-Partenkircheniin ei tuosta olisi ollut enää kuin tunnin ajo!No, joskus toisen kerran tuumailin samalla kun ohittelimme hitaammin edessä ajavia. Vaikka päivälle olikin luvattu lumisadetta, vähän sinne ja tänne, niitä ei onneksi tullut mutta vilpoista ajo tuntui jostain syystä olevan. Vielä +2 ́c lämpötilassa ihmettelin kun lämpöliivistä huolimatta viileys tuntui takin lävitse. Lyhyellä tauolla pyysin Luista tarkistamaan ajotakkini selkäaukon ja sehän olikin ollut auki. Vetoketjut kiinni ja heti uudestaan tien päälle päästyämme huomasinkin mistä se viileys oli johtunut.

Brennerin- solan ylitimme maksullista moottoritietä ajaen jonka aiemmin olin ajanut aina pyörälle mukavampaa, mutkaista laaksonpohjaa pitkin. Nopeasti olimme Vipitenossa, Bolzanossa jalopuksi vesisateen saattelemana Meranossa. Tuolta ei Naturnoon ollutkaan enää pitkästi ja lopulta kurvasin Luiksen parvekkeen alle suojaan. Olimme keskellä Italian parhaita alppiteitä: Stilfer Jochia, Jaufenpassia, Gaviapassia, jne, eivätkä Dolomiititkään olisi olleet kuin reilun kivenheiton päässä! Nyt harmittelin kun mitkään noista ei vielä olleet avoinna mutta toisaalta, vesisateella vesi tulee vuoristossa kuitenkin lumena joten toisen kerran sitten. Illalla kävimme Luiksen sekä hänen Deborah-tyttärensä kanssa pizzalla sekä vielä katsomassa sitä toista valkoista LT:tä josta sainkin luvatun työkalusarjan mukaani joka toivottavasti jäisi kuitenkin käyttämättä. Olihan siinä renkaan paikkaussarja sekä painepullot mahdollista rengasrikkoa varten varalta mukana.Aamulla vesisade vaan jatkui. Lohtuna minulla oli onneksi mukanani tuoma, syksyllä ostamani uusiShoei Neotech:n kypärä jonka pin-lock kalvo piti näkyvyyden todella kirkkaana. Samoin tuuletus toimi niin että missään vaiheessa kuumuus tai höyrystyminen ei ollut ongelmana. Lähdin liikkeelle Luiksen aamiaisen sekä pitkien hyvästelyjen jälkeen ja Meranoon saapuessani taivas selkiintyi ja sade loppui? Outoa vaikka sadetta oli luvattu kolmeksi päiväksi. No vuoristossa säätä on hyvin vaikea ennustaa ja tämähän kävi minulle, suuntana oli seuraavaksi Garda-järvi. Norge –siis missä!Garda-järvelle ei suinkaan ollut tarkoitus mennä suorinta eikä helpointa tietä. Olkoonkin että vuorilla vesisade tulee etenkin tähän aikana vuodesta aina lumena, otin suunnaksi kartalta ennakkoon suunnittelemani mutkatien.

Tien lähtiessä nousuun se mutkitteli väliin metsän siimekseen ja välillä aukealle josta pääsin näkemään kuinka korkealla todella mentiin. Lopulta korkeuden yhä noustessa huomasin vastaantulevien autojen katoilla lumikerroksen joka vain kasvoi mitä ylempänä autoja kohtasin. Lunta esiintyi jo tien reunoillakin ja lopulta erään mutkan takana
tuli vastaan kyltti: ”Norge” Mitä ihmettä! :shock:

Re: "Lumikki" Sopivasti huurteinen Joulukalenteri 2020...

Lähetetty: 02 Joulu 2020 06:24
Kirjoittaja mchuurre2
Luukku #2

:eatcorn:

Pysäytin LT:n ja kaivoin kamerani esille. Olipa aika sattumaa kun lumen keskeltä löysin näin osuvan nimen. Olin nimittäin useita kertoja joutunut ajamaan juuri norjassa vastaavia lumisia tunturiteitä, joskus jopa kesällä. Jatkoin muutaman km:n vielä ylemmäs mutta tiesin että kohta olisi käännyttävä alas, koska lumikerros vain paksuni ja sulienkohdat väheni ja vasta olin menossa ylöspäin. LT:llä voin ajella lumisia teitä suoraan ja miksei alamäkeenkin mutta silloin kun lunta on ylämäessä ja vieläpä samaan aikaan passojen tiukoissa mutkissa, siihen en ole vielä käynyt liukasajokurssia, enkä sitä aikonut tänäänkään tehdä joten aloin etsimään kääntöpaikkaa. Isolla ja painavalla LT:llä ei tämän passon ylittämiseen tänään olisi mitään mahdollisuuksia....

Re: "Lumikki" Sopivasti huurteinen Joulukalenteri 2020...

Lähetetty: 03 Joulu 2020 07:51
Kirjoittaja mchuurre2
Luukku #3, olokeepa hyät! :hat:

...Lopulta erään laskettelurinteen ja toiminnassa olevan hissiaseman levikkeellä sammutin pyöräni ja aloin etsimään tarkemmin lumen alta pilkottavia pieniä asfaltinkohtia sekä tutkimaan kuinka saisin LT:n peruutettua ylämäkeen. Lumiaura-autokin tuli siinä vaiheessa vastaan joka vahvisti päätökseni olla jatkamatta matkaa. Sain LT:n etupyörän pienen vekslaamisen jälkeen kohti tulosuuntaa ja palasin varovasti kohti sulaneita tietä. Alhaalla laaksossa huomasin tien varrella iäkkään mandariinikauppiaan jonka viereen sammutin pyörän ja ei aikaakaan kun alkoi kuulumaan Italiaksi erilaisia kysymyksiä ja runsas turina. ”Italiaano bueno, si si, ” Tuo todella iloinen vanhus näytti nauttivan elämästään täysin rinnoin ja oli näemmä täysin sivu seíkka se että kävivätkö mandariinit kauppansa vaiko ei. Minun piti kuulemani mukaan maistaa ensitöikseni tarjolla olevia mandariineja sekä eri appelsiinimalleja ja olihan nuo kieltämättä makeita hedelmiä. Täydensin miehen puheita vuoroin omillani, niillä muutamilla harvoilla sanoilla mitä taidoin ja kohta uudelleen minun piti maistaa aivan kaikkia mahdollisia appelsiini- ja mandariinin vaihtoehtoja uudelleen eikä se loppunut vielä siihen. Kun koetin jatkaa matkaa, mies otti sylinsä täyteen hedelmiä ja kantoi ne avoinna olevaan LT:n sivulaukkuun. Kaivaessani lompakkoa esille mies kielsi ottamasta mitään maksua vastaan ja alkoi vaan tekemään tanssiliikkeitä asfaltilla. Kai mies kuitenkin oli selvistä päin koska kuorma-autolla siihen oli tullut. Mutta siinä oli iloinen ja täyttä elämää elävä mandariinimies!”Finlandos- Grande Bueno” –huudoin päätimme tapaamisemme ja vielä matkallanikin nauroin miehen tanssiesityksille ja noille mandariineille sekä punertaville veri-satsumoille joita sivulaukussani oli niin että seuraavan viikon ajan sain syödä niitä. Kiitos tuon Italialaisen joka todella nautti elämästään!

Suomalaiset Gardalla sekä Dolce & Gustoso:ssa

Seuraavaksi sammutin pyörän Garda-järven rannalle, erään marketin pihalle. Kypärä pois ja kaupassa tapasin sitten matkan ensimmäiset suomalaiset. Eläkeläispariskunnan kanssa olikin mukava vaihtaa parit kuulumiset mm kylmästä ja sateisesta säätyypistä. Ne seuraavat suomalaiset olivatkin sitten paljon etelämpänä, reilun 300km:n päässä, Milanon alapuolella Rivalta Bormidassa. Tuolta Dolce & Gustoso-nimisestä suomalaisten avaamasta majatalosta olin nimittäin varannut itselleni majoituksen seuraavaksi yöksi.Kaija ja Henkka avasivat joulukuussa-12 uudistetun majatalonsa kauniille paikalle, upeiden mutkateiden, linnojen ja viinitarhojen valtaamalle maaseudulle jonne he toivovat mm suomalaisia motoristeja, varsinkin motoristiporukoita koska majoitusta heillä löytyy myös isommalle porukalle. Suosittelen!

Re: "Lumikki" Sopivasti huurteinen Joulukalenteri 2020...

Lähetetty: 04 Joulu 2020 09:21
Kirjoittaja mchuurre2
Luukku #4

:eatcorn:

Aamulla näyttävän ja erilaisen (lue: kauniin), aamiaisen jälkeen Henkka lähti scootterillaan esittelemään mutkateitä itse ajaessani LT:llä perässä. Majatalolta Välimeren rantaa ei muuten ole kuin vaivaiset 50km ja juurikin tuolla välillä lämpötila nousikin +15 ́c:een. Oli korkea aika laittaa sähköliivi perälaukkuun. Aurinkoista ja lämmintä rannikkotietä ajelin verkalleen kohti San Remoa, Monte-Carloa, Nizzaa, Cannesia, kaikkia noita välimeren rannan kuuluja paikkoja myötäillen mutta niitä ennen piti vielä olla yksi yö Alassio-nimisessä merenranta kaupungissa. Sieltä löysin edullisen Romanialaispariskunnan pitämän hostellin. Ainoaksi yhteiseksi ymmärrettäväksi kieleksi käsiemme lisäksi jouduimme valitsemaan venäjän, mutta hyvin me silläkin tulimme toimeen...

Re: "Lumikki" Sopivasti huurteinen Joulukalenteri 2020...

Lähetetty: 05 Joulu 2020 08:42
Kirjoittaja mchuurre2
Luukku #5, oolkeepa hyvät!

:eatcorn:

.... Monaco oli tarkoitus tällä kertaa kiertää ohi, vaan kuinkas ollakaan myöhemmin havahduin ja huomasinkin olevani Monte Carlon Casinon pelihallissa katselemassa kun eräs aasialainen timantti –kynsillä varustettu ”puuma-nainen” alkoi pelaamaan hedelmäpeliä. Itse kun olin ajatellut pelaavani samaista konetta yhdellä euron kolikolla mutta ihmettelin kun en niistä sitä kolikon reikää löytänyt, en sitten mistään? No tuo ”puuma” näytti kuinka pelihommat oikein tehdään: Otettiin 500 €:n seteli joka työnnettiin sinne korttiaukkoon, ja sitten kun se kone ei heti sitä ottanut vaihdettiin se seteli hieman siloisempaan 500 €:n seteliin ja sinnehän sisään se sitten menikin että vilahti! Siitä vaan näppäimiä painelemaan niin että hedelmät vilisi....voi hyvää päivää! 500 € pelikoneeseen ja oli näemmä varattuna vielä useampia seteleitä lompakossaan! Nyt teki kyllä mieli lähteä jatkamaan jo matkaa......kohti Pyreneitä ja vaikkapa sateeseen –aivan sama.,,,,

Re: "Lumikki" Sopivasti huurteinen Joulukalenteri 2020...

Lähetetty: 06 Joulu 2020 08:04
Kirjoittaja mchuurre2
Luukku #6, olokeepa hyvät, ja hyvät itsenäisyydet samalla kertaa, (tai mitä siitä nyt enää onkaan jäljellä sitten...)

:eatcorn:

Re: "Lumikki" Sopivasti huurteinen Joulukalenteri 2020...

Lähetetty: 07 Joulu 2020 09:31
Kirjoittaja mchuurre2
Luukku #7, jo vain.... :hat:

Vesimyrskyä

No kauan ei tarvinnut sadetta odotella kun seuraavana aamuna sitä tulikin. Sellainen vesimyrsky sanotaanko että ”oksat pois”. Välillä tie oikein kiehui ja näkyväisyys katosi lähes kokonaan, tosin lohtuna oli tuo uusi Shoie Naotech-kypärä joka piti visiirin kyllä todella hyvin auki. LT vaappui oikealta vasemmalle kun yritin pidellä sitä omalla kaistallaan. Nuo tuulet tulivat aivan yhtä nopeastikuin sadekuurotkin. Kohta jälleen valkeni. Tällaista epävakaista jatkui koko päivän kunnes tulin kaupunkiin nimeltä Béziers.....

Béziers

Tulin kaupunkiin nimeltä Béziers (F), jossa pidin pienen suunnittelutauon. Sitä varten etsin turisti-infon, koska siellä olisi käytettävissä netti jolla voisin suunnitella Google Maps:ia käyttäen vaihtoehtoisia reittejä Pýreneiden pitkittäisajoa varten. Oma navi kun ei ole siinä niin kätevä kuin GM. Samalla näkisin alueen viimeisimmät sääennustukset koska tämän päivän vesimyrsky oli karmea kokemus vaikka pyöräni on katettu ja muutenkin hyvin suojaava. Sadealueet olisi hyvä kiertää koska ylempänä vuoristossa sateet tulee usein lumena, etenkin kun puhutaan yli tuhannen metrin teistä. Aikaa oli jäljellä 8 vrk:tta ja erityisenä tarkoituksenani oli tällä kertaa ajaa Pýreneet pitkittäin. Sitten suuntaisin luoteeseen Espanjan pohjois- sekä länsirannikolle, koska tuo seutu oli aina jäänyt ajamatta. Reitin ehdoton ”Highlight” olisi Pico de Europa joka on maisemiltaan kuin ”Euroopan katto”. Paljon upeita, lumivalkoisten vuorten ympäröiviä mutkateitä sekä lukemattomasti syviä kanjoniteitä vierellä virtaavine jokineen ja upeine siltoineen. Reitiksi valitsin alustavasti: Lourdes, Pamplona, Bilbao, Oviedo, A Coruna, Santiago de Compostela, Vigo, Zamora,Salamanca, Cáceres, Mérida, Sevilla, ja tietenkin se maalina Fuengirola. Matkaa sinne olisi vielä n 3000km.

Lähtiessäni Béziersistä kohti Narbonnea, ja heti maaseudulle päästyäni, tien molemmin puolin ilmestyi nuoria vahvasti meikattuja naikkosia yllään asut jotka eivät olleet aivan tavanomaisia. Isoreikäisiä ja värikkäitä sukkahousuja, tiukkaakin tiukempia minihameita, kireitä muovinkiiltoisia yläosia jne. Seisoskelivat joko pareittain tai yksittäin, sopivasti levikkeillä tai muuten vaan ikään kuin ”liftaamassa”. Erään mutkan takana oli jopa asunto- (asiakaspalvelu-) vaunu tuotu pellon kulmalle jonka ovi oli sepposen selällään ja molemmin puolin ovea naiset vastaanottovalmiudessa! Eipä ole monesti liftarit nostelleet peukaloita motoristeille ja turhaa se oli tälläkin kertaa koska toista kypärää en matkassa kuljettele. Kiristin sinkkiä siispä tiukemmalle ja vaihdoin vitoselle.

Maatilamajoituksessa

Rennes-les-Bains:ssa halusin jotain erilaisempaa majoitusta ja tähän tarjoutuikin oiva mahdollisuus poikettuani pienen paikallisen kylän infossa. Sieltä nimittäin löysin kartan jossa oli esitelty todellakin erilaisia majoituksia alkaen aina vanhoista ruhtinaallisen suurista ritarilinnoista päätyen economi-, B&B-, maatila-, lammas-, kana-, hevos-, sekä viinitarha- majoituksiin asti. Valitsin edullisimman, 25 €:n maatila B&B:n, halutessani nähdä mitä tuolla rahalla voisi saada? Tie nousi vuorille ja kapeni sitä mukaan mitä pitemmälle ajelin. Monen monta risteystä ohitettuani epäilin jo eksyneeni reitiltä mutta lopulta tuli kuvassa esitellyn näköinen, hiukkasen rapistunut maatila vastaan sekä mustat, pellolla ravaavat hevoset ja uuups, varovasti pyörän edestä juoksevia kanoja väistellen parkkeerasin LT:n köynnösmuratin valtaaman vanhan kivimuurin viereen. Olin korkealla kukkulalla ja todellakin luonnon keskellä. Kohta ovesta astelikin vanha harmaantunut herrasmies ranskaa haastellen ja lähdimme yhdessä tutustumaan tulevaan huoneeseeni. Huone oli iso, korkea javarustettu viidellä sängyllä.

Lattialaudat notkuivat ja narisivat kävellessämme sisään. Yhdellä sähköpatterilla kuulemma pärjää hyvin ja suihku sekä wc tilat löytyisivät alakerrasta. Hienoa, juurikin jotain tällaista olin etsinyt ja nyt sen löysin. Tämä oli sitä todellista maatilamatkailua jossa mieto lannanhajukin oli aina läsnä, mutta olinpahan kaukana turistirysistä ja melusta. Kaskaitten siritystä kuunnellessani yö saapui tilan ylle ja vetäydyin huoneeseeni päivän ajoreittiä kartaltani kertaamaan sekä valmistautumaan unten maille. Eikä mikään ääni häirinnyt untani...zzz..zzz...

Re: "Lumikki" Sopivasti huurteinen Joulukalenteri 2020...

Lähetetty: 08 Joulu 2020 08:16
Kirjoittaja mchuurre2
Luukku #8, sivuplee.....

:eatcorn:

Economi tarkoittaa yleensä: kylmää ja hitaasti valuvaa haaleaa vettä joka loppuisi lisäksi kesken. Täällä se ei pätenyt. Nimittäin aamusuihkussa piti todellakin käyttää mielikuvitusta että sainsiellä käytyä. Vesi kun oli polttavan kuumaa ja sitä tuli niin suurella paineella ja runsaasti että piti laittaa kylpyhuoneen molemmat suihkut täysille ja siten valumaan tyhjää ennen kuin pystyin menemään varoen virtaavan ”tuliputouksen” alle ja siltikin luulin että ihoni palaa. Tuli muuten varmasti puhdasta ja olin pyöräni satulassakin turtana vielä jonkin matkaa ajettuani samalla kun aurinko alkoi jo nousta.

Couizan kylästä, viereiseen Quillaniin päästyäni alkoi ensimmäinen ”kunnon” mutkatie, ”Route de Foix”. Mustaa sileää samettista asfalttia joka nousi vuorille niin että välissä oli kuitenkin aina kunnon vauhtisuora. Tällaista vaan lisää toivoin, etenkin kun nyt aamulla ei muita ollut vielä liikenteessä. Olipa mahtava fiilis antaa LT:n voimalaitoksen puhua vai vaikuttiko aamun tulikuuma suihku vielä tälläkin tavoin, ihmettelin? Lukemattomien vanhojen linnojen kohdilla piti vähän väliä aina hiukan himmata, mutta muuten LT sai nyt kyytiä. Foix:ssa pakollinen tankkaus ja öljyn lisäystäavaamattomasta uudesta purkista. Nyt tosin pari desiä riitti, eli outo öljynkulutus tuntui lopultakin asettuvan lähes normitasolle. Se ensimmäinen lisäys, litra heti lähtiessäni Salzburgissa ja nyt pari desiä lisää, eli eiköhän lopulla 8 desillä päästäisi jo Espanjan puolelle?Saint Girons, Bagnéres-de-Luchon ja Gouaux-de-Larboust, eli koko ajan länteen ja Pýreneitä pitkin mentiin. Mutkaa ja lopulta myös lumipenkkoja ilmestyi tien molemmin puolin. Lumivyöryistäkin varoitettiin oikein useampaan kertaan. Harmittavasti vain, eräs Pýreneiden ylityspasso, Col du Tourmalet, (2115 m), oli vieläkin suljettuna, sen opastaulun näyttäessä punaista mutta sen ottaisin sitten seuraavalla kerralla. Tänään piti siis tyytyä vaatimattomaan Col d Aspinin, (1500m), korkeuteen. Jatkoin tuttuun Lourdesin kaupunkiin josta otin saman keskusta hotellin kuin viimeksikin, Hótel du centren, ( * ). Specsit ja hyvä sijainti kun oli etukäteen tiedossa ja erityisesti, kun saisin nettikoneen yöksi omaan tv:llä ja suihkulla varustettuun huoneeseen sekä LT:n autotalliin yhteishintaan 32 €.....

Re: "Lumikki" Sopivasti huurteinen Joulukalenteri 2020...

Lähetetty: 09 Joulu 2020 09:29
Kirjoittaja mchuurre2
Luukku #9, sitten jo.... :hat:

Re: "Lumikki" Sopivasti huurteinen Joulukalenteri 2020...

Lähetetty: 10 Joulu 2020 07:28
Kirjoittaja mchuurre2
Luukku #10, että näin....

:eatcorn:

Aamulla sade löi ikkunaan ja edessä oli jälleen Pýreneiden ylitystä. Olikohan siellä tullut lunta ja jos niin minkä verran? Tarkoitus oli ajaa passo C.d Aubisque, (1709m), mutta otin varmuuden vuoksi toisen, hieman matalamman ylitystien, Col du Samportin, (1632m), jonka korkeimmalla osalla olisi myös tunneli turvaamassa mahdolliselta lumisateelta. Valinta osui oikeaan koska osan matkaa ajoin -0 ́c:n lämpötilassa sekä hirvittävässä tuulessa tiellä, jonka molemmin puolin olikin tuoretta lunta! Moottorijarrutukset sekä ohjausliikkeet tehtiin nyt ylivarovasti ilman yhtään rivakkaakiihdytystä! Tunnel du Simportista Espanjan puolella ulos päästyäni taivas oli jälleen sininen, kuin mitään sademyrskyä olisi koskaan missään ollutkaan! Pýreneet on todella sään jakaja kuten yleisestituolla sanotaankin. Tie Jacaan ja edelleen Pamplonaan (N-240), oli nopeaa ja hyvää motaria. Saapuessani viimein Pamplonan keskustaan, olin jo aiemmin soittanut vaimolleni pyytäen tietoja keskustan edullisista hotelleista. Tekstiviestistä valitsin niistä sattumalta yhden, ja sainkin erikoisen opiskelijahuoneiston kerrostalosta hintaan 35 € jossa oli kaikki mukavuudet. Nyt olin todella hyvissä asemissa ajatellen huomista Picos de Europan valloitusta. Vain Bilbao ja Santander enää välissä lievänä hidasteena.
LT:n jätin kadulle kerrostalon eteen parkkiruutuun kun respasta niin suositeltiin ja siitä sen aamulla myös löysin. Navigaattori tuulilasiin kiinni, mandariini huuleen ja ulos kaupungista suuntana Bilbao. Autovia kulki upeasti milloin nousevaa milloin laskevaa muutoin niin tasaista lännenmaisemaa, kuin preeriaa pitkin ja 3- kaistainen baana oli mainiossa kunnossa. Bilbaossa öljynjalostamoiden öljytorneista loimutti ”ikuiset tulet”. Olin nyt kuin keskiajalla ja jossain vieraalla maalla. Oli jotenkin outoa ettei noita jalostuskaasuja tänäkään päivänä voida hyöty käyttää?.....

Re: "Lumikki" Sopivasti huurteinen Joulukalenteri 2020...

Lähetetty: 11 Joulu 2020 09:41
Kirjoittaja mchuurre2
Luukku #11 jo sitten vain,.....

:eatcorn:

Palavien kaasujen käryt tulivat nenään vielä matkan päästäkin ja samalla huomasin jo ensimmäisen ison ja upean hiekkarannan. Tuonne oli päästävä joten kurvasin autovialta ulos ja monen kaarteen jamutkan kautta pääsinkin ansaitulle tauolle syömään ja kuvailemaan melkoisia aaltoja. Upea beach kerrassaan! Bilbaon jälkeen saavuin Santarderdiin jossa lämpötila nousi mukavasti +22 ́c:een ja kuuman, mutta lyhyen ajon jälkeen ilmestyi Unquera –kyltti josta erkani tie N-621 kohti Picosta. Tässä yhteydessä täytynee kehua käyttämääni kansallista Michelin-karttasarjaa, nimittäin siihen on kaikki upeat maisematiet merkitty vihreällä ja todellakin, ansiosta! Kartalta löysin Picos de Europankin upeimmat tiet. Esimerkiksi juurikin tämä N-621, oli aivan mahtavaa rotko-kanjonitietä lukemattomilla mutkilla jossa renkaiden koko profiili tuli tarkasti käyttöön.

Tie N-627 Potesista Cervera de Pisuergaan jäi mieleen kauniina ja mutkaisena jolla myös yövyin 30 €.:n ( * ), hostellissa.Aamulla LT:n lämpömittarissa oli vain +5 ́c joten puin sähköliivini päälle. Tie P-210 oli eräitä upeimpia Espanjassa ajamia teitä, eikä tien vierelle satanut tuore lumi vähentänyt yhtään ajofiiliksiäni vaikka lämpötila putosikin huipulla (1413 m), -0 ́C:een. Maa oli kauttaaltaan valkoisena mutta tie pysyi onneksi sulana etenkin kun aamun nouseva aurinko piti parin tunnin päästä lopustakin sulatuksesta huolen. Tie seurasi isojen järvien rantoja kierrellen, kunnes saavuin Rianoon. Aamu-usvan pilvien rippeet leijailivat upeasti kylän yläpuolella ja osa vuorenhuipuista pilkotti niiden välistä. Olo oli jotenkin epätodellinen koska tunsin olevani pikemminkin Norjassa! Aivan mielettömän upeat ajofiilikset sen kuin jatkuivat kun kaarroin seuraavalle ”vihreälle” tielle N-625, Cangas de Onisiin. Nyt oli pakko pysähtyä kuvaamaan ja nauttimaan samalla mandariinimiehen lahjoittamia makeita hedelmiä joita sivulaukussani vielä riitti.

Tie laskeutui lopulta huipun, El Pontón, (1280m), jälkeen kanjonin pohjalle Rio Sella –jokea seuraten ja jälleen uskomattoman upeaa tietä aina Cangas de Onisiin asti. Tässä kylässä oli jo pakko päästä kirjoittamaan kavereilleni nettiin juuri ajamiani tietä sekä näkemistäni maisemista. Nettikoneita löysin kylän postikonttorista jossa koneita oli useita, kaikkien käytössä ja vieläpä maksutta.

Re: "Lumikki" Sopivasti huurteinen Joulukalenteri 2020...

Lähetetty: 12 Joulu 2020 08:41
Kirjoittaja mchuurre2
Luukku #12, jos vain passaa....

:eatcorn:

Re: "Lumikki" Sopivasti huurteinen Joulukalenteri 2020...

Lähetetty: 13 Joulu 2020 08:10
Kirjoittaja mchuurre2

Re: "Lumikki" Sopivasti huurteinen Joulukalenteri 2020...

Lähetetty: 14 Joulu 2020 09:00
Kirjoittaja mchuurre2
Luukku #14, seonsitten jo.......

:eatcorn:

...Aamulla LT:n lämpömittarissa oli vain +5 ́c joten puin sähköliivini päälle. Tie P-210 oli eräitä upeimpia Espanjassa ajamia teitä, eikä tien vierelle satanut tuore lumi vähentänyt yhtään ajofiiliksiäni vaikka lämpötila putosikin huipulla (1413 m), -0 ́C:een. Maa oli kauttaaltaan valkoisena mutta tie pysyi onneksi sulana etenkin kun aamun nouseva aurinko piti parin tunnin päästä lopustakin sulatuksesta huolen. Tie seurasi isojen järvien rantoja kierrellen, kunnes saavuin Rianoon...